Asiantuntijoiden on taivuttava uudenlaiseen ravitsemuskeskusteluun

Julkaistu 12.04.2016

Asiantuntijoiden on taivuttava
uudenlaiseen ravitsemuskeskusteluun

Ruoka ja ravitsemus ovat nyt kuumia aiheita, joista keskustellaan aika ajoin hyvinkin kiihkeästi. Sekä perinteinen että sosiaalinen media panevat pökköä pesään tarjoamalla alustoja, joilla erimieliset osapuolet ottavat yhteen milloin hiilihydraateista, milloin rasvoista.

Usein asetelma on se, että vastakkain ovat virallista näkemystä edustava virallinen asiantuntija ja vastakkaista näkemystä edustava kokemusasiantuntija. Edellinen on useimmiten tutkija tai THL:n edustaja, joka puhuu tilastoista, väestötason tutkimuksista ja kansansairauksien torjumisesta. Jälkimmäinen on sosiaalisessa mediassa näkemyksillään suosiota saavuttanut julkkis, ”tavis” tai vaihtoehtonäkemyksen kannalle taipunut terveydenhuollon ammattilainen, joka puhuu henkilökohtaisen kokemuksen tuomalla varmuudella ja näyttäytyy status quon kaivattuna haastajana.

Asetelma on omiaan herättämään yleisön kiinnostuksen, mutta sitä vaivaa false balance, eli valetasapaino. Se, mikä viihdearvossa voitetaan, hävitään siinä, että loppujen lopuksi kenenkään tieto ei lisäänny, vaan osapuolet ja niiden kannattajat kaivautuvat vain entistä syvemmälle omiin poteroihinsa huutelemaan. Tutkijat turhautuvat, kun heidän edustamansa perinteinen asiantuntemus jää toistuvasti alakynteen.

Maailma on muuttunut

Elintarviketieteiden maisteri ja terveysviestinnän konsultti Janne Huovilan mukaan ongelmana on yhtäältä asiantuntijuuden tunnistaminen ja toisaalta se, että maailma on muuttunut ja niin on myös asiantuntijoiden rooli.

– Suomessa on ollut perinteisesti vahva valistuksen kulttuuri. Asiantuntijat ovat tottuneet puhumaan väestötasolla ja muutaman kroonisen kansansairauden näkökulmasta. Samaan aikaan maallikot etsivät yhä enemmän henkilökohtaista hyvinvointia ja kokemuksellista näkökulmaa. Lisäksi ravitsemuskysymykset ovat monimuotoistuneet. Yksi kansallinen auktoriteetti ei enää riitä asiantuntijaksi koko kentälle.

Huovilan mukaan onkin ihan hyvä, että perinteistä asiantuntijuutta haastetaan ja erilaisia näkökulmia huomioidaan.

– Mutta jos vastakkain raahataan ihan ketä sattuu, sitä on syytä kritisoida. Asiantuntijuuden tunnistaminen mediassa osana monimutkaistuvia ravitsemuskysymyksiä on yhä vaikeampaa ja yhä tärkeämpää.

Yksilöllisyyttä ei voi ohittaa

Useimmiten kritiikki on kohdistettu median toimintatapoihin ja toimittajiin. Huovila on kuitenkin tuoreessa väitöstutkimuksessaan tarkastellut sitä, mikä on asiantuntijoiden rooli keskustelun vinoutumisessa ja miten tilannetta voitaisiin korjata. Väitöskirjaansa varten hän tutki ravitsemusymmärryksen yksilöllistymistä 2000-luvun mediateksteissä. Lähdeaineistona ovat olleet Helsingin Sanomat, Suomen Lääkärilehti ja ravitsemusblogit.

Huovilan teesi kuuluu, että todelliset asiantuntijat voivat vielä saada äänensä kuuluviin, mutta se edellyttää muuttuneen viestintäympäristön ja sen pelisääntöjen tunnistamista ja hyväksymistä.

– Sosiaalisen median aikakaudella erilaiset ajatukset ja omakohtaiset kokemukset leviävät nopeasti ja vahvistavat kansalaisten omia ajatuksia. Tämä kyseenalaistaa ravitsemustutkijoiden auktoriteettia. Keskustelu on väistämättä entistä neuvottelevampaa ja tutkijatkin joutuvat pohtimaan, kenelle ja miten puhuvat.
Yksilö, kokemuksellisuus ja henkilökohtaisuus ovat toki perinteisille asiantuntijoille hankalia näkökulmia, sillä koko ajattelutapa on ensi näkemältä epätieteellinen. Silti se on Huovilan mukaan huomioitava, jos halutaan päästä keskustelussa eteenpäin.

Huovila kehottaa hakemaan retorista voimaa tilastotiedon sijaan vaikkapa kliinisestä asiakaskokemuksesta. Sen kautta välittyy kuva ihmisten kohtaamisesta ja yksilöllisyyden huomioimisesta. Ja sitä keskustelun yleisö tänä päivänä kaipaa.
 

Teksti: Hanna Hyvärinen

Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää