Ärhäkän merkin metsästys

Julkaistu 15.09.2017
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat Emil Bobyrev
Professori ja mikroskooppi. Vaikka näytteitä useimmiten tarkastellaankin tie¬tokoneen ruudulta, myös vanha kunnon mikroskooppi on säännöllisesti pro¬fessori Tapio Visakorven ja tämän tutkimusryhmän käytössä. Mikroskoopilla katsotaan ja etsitään muun muassa syöpäsolujen proteiineja.
Professori ja mikroskooppi. Vaikka näytteitä useimmiten tarkastellaankin tie¬tokoneen ruudulta, myös vanha kunnon mikroskooppi on säännöllisesti pro¬fessori Tapio Visakorven ja tämän tutkimusryhmän käytössä. Mikroskoopilla katsotaan ja etsitään muun muassa syöpäsolujen proteiineja.
Eturauhassyöpää tutkitaan nyt kiivaasti ympäri maailmaa. Tapio Visakorven mukaan tutkimus on sekä kilpailua että yhteistyötä.
Eturauhassyöpää tutkitaan nyt kiivaasti ympäri maailmaa. Tapio Visakorven mukaan tutkimus on sekä kilpailua että yhteistyötä.
Visakorven tutkimusryhmään kuuluvat muiden muassa Roomasta Tampereelle pro gradu -opiskelijaksi tullut Lorenzo Ceccucci, väitöskirjaa tekevä tutkija Liisa Sjöblom sekä tohtori Kati Waltering.
Visakorven tutkimusryhmään kuuluvat muiden muassa Roomasta Tampereelle pro gradu -opiskelijaksi tullut Lorenzo Ceccucci, väitöskirjaa tekevä tutkija Liisa Sjöblom sekä tohtori Kati Waltering.

Täsmähoito on jo täällä

Vaikka eturauhassyövän te­hokas täsmähoito on vielä tulevaisuuden visio, monen muun syövän kohdalla täs­mälääkitys on jo tätä päi­vää.

Esimerkiksi imusol­mukesyöpiin saatiin ensim­mäiset täsmälääkkeet jo vuonna 1998, siis 15 vuotta sitten, huomauttaa profes­sori ja Taysin syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Pirk­ko Kellokumpu-Lehtinen.

Tällä hetkellä pisimmällä ollaan rintasyövän hoidos­sa, jonka lisäksi räätälöityjä hoitoja käytetään syste­maattisesti muun muassa munuais-, keuhko- ja suolis­tosyöpien hoidossa.

Suurin osa isoista syö­vistä on jo jaettu alaryh­miin, ja hoidot määritellään näiden alaryhmien mukaan, Kellokumpu-Lehtinen muis­tuttaa.

Uusia kohteita ja yhdistelmiä

Tekemistä kuitenkin riittää vielä. Kellokumpu-Lehtisen mukaan seuraava askel on kehittää yhä tehokkaampia lääkkeitä, joilla voidaan es­tää syövän muuntautumi­nen ja uusiutuminen.

Kyse on samasta ilmi­östä kuin antibioottien ja mikrobien suhteessa. Sa­malla tavoin kuin mikrobit, myös syövät kehittävät mu­taatioita ja virhekoodeja ja muuntuvat siten lääkkeille vastustuskykyisiksi. Siksi seuraavaksi tarvitaan te­hokkaita täsmälääkeyhdis­telmiä.

Lisäksi kaivataan uusia kohteita, joihin lääkehoito voidaan kohdistaa. Nyt hoi­to kohdistuu useimmiten solujen kasvureseptorei­hin, joiden lisäksi tutkitaan muun muassa kasvureittei­hin kohdistuvia hoitoja.

Kilpajuoksu lääkkeiden ja tautien välillä on siis kovaa, mutta Kellokumpu-Lehtisen mukaan toivoa on.

Syövän lääkehoito on tällä hetkellä yksi lääketie­teen nopeimmin kehittyvis­tä alueista, jota tutkitaan isoissa yksiköissä ympäri maailmaa. Vaikuttavia lääk­keitä tulee koko ajan lisää ja hoitotulokset paranevat.

Tampereella etsitään aggressiivisen eturauhassyövän tunnusmerkkejä. Niistä toivotaan apua sekä syövän diagnosointiin että sen varhaiseen hoitoon.

Tampereen Eturauhassyövän tutki­muskeskuksessa on torstaisena ilta­päivänä leppoisa tunnelma. Labora­torion nurkassa piippaa geeliajolaite, ja viereisessä kahvihuoneessa syö­dään myöhäistä lounasta. Aika ajoin joku valkoiseen takkiin ja vihreisiin suojakäsineisiin sonnustautunut tut­kija poikkeaa laboratorioon viemään tai tuomaan tutkimusnäytteitä.

Päällisin puolin mikään ei viittaa sii­hen, että täällä tehdään mahdollises­ti elintärkeää tutkimustyötä.

Ja kuitenkin täällä saatetaan jonain päivänä hoksata jotain, joka joskus tulevaisuudessa pelastaa jonkun hengen.

Vaarallinen vai vaaraton?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja toiseksi tavallisin miesten kuolinsyy. Tamperelaisessa tutki­muskeskuksessa professori Tapio Visakorpi tutkimusryhmineen etsii vastausta siihen, mikä tekee joistakin eturauhassyövistä nopeasti leviäviä ja vaikeasti hoidettavia. Tutkimusryh­män tavoitteena on löytää markke­reita, joiden avulla voitaisiin erottaa aggressiivisesti leviävä syöpäkasvain hitaasti kehittyvästä, vaarattomasta kasvaimesta jo syövän alkuvaiheessa.

Tästä toivotaan ratkaisua nykyis­ten PSA-testien ylidiagnosointiongel­maan, Visakorpi sanoo.

Ylidiagnosoinnilla Visakorpi viit­taa siihen, että vaikka Suomes­sa diagnosoidaan vuosittain noin 4 700 eturauhassyöpää, suuri osa näistä syövistä ei välttämättä tarvit­sisi aktiivista hoitoa. Ikääntymiseen liittyvä eturauhassyöpä kun etenee usein niin hitaasti, että potilaat me­nehtyvät syövän sijaan muihin van­huuteen liittyviin sairauksiin.

Osa eturauhassyövistä on kuiten­kin aggressiivisia, ja nämä syövät vaativat nopeaa leikkausta tai säde­hoitoa sekä myöhemmin vielä mah­dollisesti hormonihoitoa ja solunsal­paajia.

Ongelmana on, että nykyisillä diag­nosointityökaluilla ei pystytä alkuvai­heessa kertomaan, kumpaa tyyppiä syöpä on. Siksi Visakorpi ryhmineen pyrkii geeniprofiloinnin avulla löytä­mään sellaisia merkkiaineita, jotka paljastaisivat ärhäkän syövän heti alkuun. Näin aggressiiviseen syöpään voitaisiin reagoida heti ja ei-aggres­siivisen syövän kantajat säästyisivät turhalta huolelta ja murheelta.

Tutkimusmateriaalina ryhmällä on 20 vuoden ajalta kerätty näyteko­koelma, jota täydennetään jatkuvas­ti. Kokoelmaan kuuluu muun muassa syövän kudosnäytteita, iturata-DNA -näytteitä sekä seerumi- ja plasma­näytteitä.

Nyt olemme ryhtyneet kerää­mään myös virtsa- ja luuydinnäyttei­tä. Kaikkiaan meillä on siis kymmeniä tuhansia näytteitä. Tärkeimpiä ovat kuitenkin syövän kudos- ja itura­ta-DNA -näytteet. Ne otetaan tällä hetkellä talteen jokaiselta uudelta eturauhassyöpäpotilaalta, Visakorpi kertoo.

Aggressiivisen syövän tunnistami­sen lisäksi Visakorven ryhmä toivoo, että mahdollisista löydöksistä olisi hyötyä myös syövän varhaisvaiheen hoidon tehostamisessa ja täsmen­tämisessä. Jos fataalin syövän tekijä löytyy, sen nujertamiseksi voidaan ehkä kehittää myös oikeanlaisia lääk­keitä.

Kilpailua ja yhteistyötä

Vaikka Visakorven ryhmä tekee siis kaikin puolin uraauurtavaa tutki­musta, se ei suinkaan tee sitä yksin. Samaa aihepiiriä tutkitaan nyt inten­siivisesti ympäri maailmaa.

Aihe on todella kansainvälises­ti tapetilla. Kilpailua on aika paljon enemmän kuin aikoinaan 1990-luvul­la, Visakorpi naurahtaa.

Hänen mukaansa kansainvälinen kilpailu on sikäli hyväksi, että vaik­ka tutkijat periaatteessa kilpailevat ennen muuta itsensä kanssa, mui­den samanaikainen työ toimii oivana sparraajana.

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin enemmän yhteistyöstä kuin toisten ryhmien päihittämisestä löydösten suhteen.

Näitä tutkimuksia tehdään aina osittain kansainvälisessä konsortios­sa ja yhteistyössä. Kun yhtäällä löy­detään jotakin, se avaa uusia ajatte­lutapoja myös toisaalle.

15 vuotta sitten yksi iso ajatteluta­van muutos sai alkunsa Tampereella, kun Visakorven tutkijaryhmä havait­si, että androgeenireseptoria koo­daava geeni monistui useissa uusiu­tuneissa eturauhassyövissä.

Aiemmin oli ajateltu, ettei syö­pä riipu mieshormoneista eli andro­geeneista. Siten löydös muutti koko tutkimuskenttää ja tutkimusyhteisön ajatusmallia ja johti myös uusiin hoi­toihin, Visakorpi muistuttaa.

Nyt tutkimusryhmä jatkaa tästä ja pyrkii selvittämään muun muassa si­tä, mitkä androgeenireseptorin sää­telemistä geeneistä ovat olennaisia eturauhassyövän apureita. Juuri nä­mä geenit voivat olla tulevaisuuden lääkehoitokohteita.

Muuttuuko lääketestaus?

Eturauhassyöpä ei tietenkään ole ai­noa syöpä, johon juuri nyt etsitään

geeneihin perustuvaa täsmähoitoa. Merkittäväksi sen tutkimuksen kui­tenkin tekee paitsi eturauhassyövän yleisyys, myös se, että erot hoitovas­teissa ovat ehkä dramaattisempia kuin useimmissa muissa syövissä. Tämä johtuu siitä, että eturauhassyö­vässä tapahtuvista geenimuutoksis­ta tiedetään vasta vähän ja suuri osa muutoksista on harvinaisia. Kahden syöpäpotilaan genomit voivat poike­ta toisistaan paljon, vaikka potilailla on kliinisesti samantyyppinen tauti.

Niinpä tutkijoilla on edessään pitkä ja haasteellinen matka. Ensin täytyy löytää oikeat geenitekijät, validoida tulokset ja luoda luotettavat määri­tysmenetelmät. Lopuksi täytyy vielä kehittää valtava lääkearsenaali, jotta jokaiselle erilaiselle geenitekijälle voidaan valmistaa tehokkain mahdol­linen lääkecocktail.

Tämä ei käy käden käänteessä, eten­kään nykyisillä käytännöillä.

Tarvitaan kymmeniä tai satoja lääkemolekyylejä. Jotta ne saadaan käyttöön, täytyy miettiä uudestaan, miten lääkkeitä testataan ja miten testaus säädellään, Visakorpi toteaa.

Nykyinen neljän faasin kliininen lää­ketutkimus on Visakorven mukaan liian raskas prosessi, kun puhutaan henkilökohtaisesta lääkeräätälöin­nistä. Etenkin kolmannen faasin iso­jen potilasmäärien satunnaiskokeet ovat kalliita, eivätkä muutenkaan sovellu sellaisten lääkkeiden tutki­miseen, joita joka tapauksessa käyte­tään vain muutamille potilaille.

Visakorven mukaan uusien lääk­keiden kehittämiseksi tarvitaan siis uudenlaisia tutkimusvaatimuksia ja mahdollisesti nykyisten säädösten muuttamista.

Voitaisiinko esimerkiksi faasia 3 supistaa? Ja voisiko lääkkeet testa­ta hoidettavan potilaan omilla soluil­la, Visakorpi kysyy.

Näin uusien lääkkeiden kehittämises­tä voitaisiin ehkä selvitä kohtuullisin kustannuksin, mutta:

Sitten on se kysymys, mennäänkö tällä tavalla vain ojasta allikkoon. Oli­siko tällaisesta käytännöstä sittenkin enemmän haittaa kuin hyötyä?

Sekvensointi käytännöksi

Vastauksia säädös- ja muihin ky­symyksiin tarvitaan ehkä jo lähi­vuosina, sillä Visakorpi uskoo, että syöpäkudoksen genomisekvensoin­nista tulee hoitoa edeltävä käytäntö jo 10 vuoden sisällä. Pian sen jälkeen vuorossa voi olla ihmisen koko genomin sekvensointi erilaisten sai­rauksien ennustamiseksi ja hoitami­seksi.

Vielä tällä hetkellä koko genomin sekvensointi on liian kallista ja mel­koisen aikaa vievää. Työ vie noin vii­kon ja maksaa noin 5000 euroa.

Teknologisesti ja taloudellisesti jokaisen ihmisen genomin sekven­sointi mahdollistuu ehkä 20 vuoden sisällä, Visakorpi ennustaa.

Polun alussa

Entä koska meillä sitten on luotetta­va markkeri, joka kertoo eturauhas­syövän ärhäkkyyden asteen ja ohjaa hoidon valinnassa?

Sitä Visakorpi ei lähde arvaamaan.

Vuosia se varmasti vie. Meille tutkijoille kyse ei ole projektista, jolla on aikaraja, vaan pikemminkin elä­mäntyöstä.

Visakorven mukaan läpimurtoa odotellessa ei siis kannata pidätellä henkeä.

Vaikka tätä tutkitaan nyt paljon sekä meillä että maailmalla, ratkaise­vaa markkeria ei ole löytymässä eikä siis parantavaa hoitoakaan ole näkö­piirissä. Olemme vasta polun alussa, ja vie vuosia ennen kuin tästä kaikes­ta voi olla hyötyä potilaille.

Toisaalta, aina voi tapahtua jo­kin löydös, joka yhtäkkiä viekin asiaa eteenpäin. Niin on tapahtunut en­nenkin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 1 vuonna 2013

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab Palvelee | 22.05.2019

My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat

HUSLAB siirtyi My+® verikeskussovelluksen käyttöönmaaliskuun alussa. Se muutti merkittävästi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää