”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Julkaistu 24.08.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Avainsanat
,
Strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen piti puheenvuoron datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen piti puheenvuoron datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Petri Parvinen
Petri Parvinen

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle. Sen ei pitäisi kuitenkaan estää datan järkevää käyttöä asiakaspalvelun ja tehokkuuden parantamiseksi, korostaa professori Petri Parvinen.

”Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa” saa monelta karvat nousemaan pystyyn. Mieleen tulevat Facebook, Google ja muut ylikansalliset bisnesjätit, jotka käyttävät asiakkaista kerättyä tietoa markkinoinnissa ja ehkä jopa hämäräperäisissä tarkoituksissa.

Yleinen harhaluulo on, että dataan perustuvat bisnesmallit tarkoittavat vain mainostamista ja sitä, mitä Facebook tekee. Toivon, että terveydenhuollossa ei ajatella niin, toteaa strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen Helsingin yliopistosta.

Parvisen viesti terveydenhuollon toimijoille on, että datan hyödyntämistä liiketoiminnassa ei pitäisi pelätä. Parhaimmillaan sen avulla voidaan tuottaa parempaa asiakaspalvelua entistä tehokkaammin.

Kun terveydenhuollossa puhutaan datan paremmasta hyödyntämisestä, esiin nousevat kaksi suurta peikkoa: tietoturva ja yksityisyyden suoja. Molemmille on terveydenhuollossa tiukat vaatimukset. Parvisen mielestä dataa on kuitenkin mahdollista hyödyntää tietosuojaa ja -turvaa kunnioittaen.

Terveydenhuollossa tuotetaan paljon dataa, jonka tehokkaampi käyttö voisi tuoda suoraan terveyshyötyjä potilaille. Tässä juuri tarvitaan näkemyksellisyyttä ja johtajuutta: uskalletaanko ottaa riskejä, jotta voidaan saada isoja potentiaalisia hyötyjä.

Hyötyjä asiakkaalle ja organisaatiolle

Dataan perustuvasta liiketoiminnasta on usein hyötyä suoraan palvelun käyttäjälle eli asiakkaalle. Hän saa parempaa palvelua, juuri sitä tarvitessaan ja edullisemmalla hinnalla.

Petri Parvinen ottaa esimerkiksi roskalaatikoiden tyhjentämisen. Uuden teknologian ansiosta laatikot voitaisiin tyhjentää vain silloin, kun ne ovat täynnä.

Näin ei kuitenkaan tehdä, koska kuljetusfirmat saavat rahaa myös tyhjentämällä tyhjiä roskalaatikoita. Tämä on esimerkki siitä, että uudet datavetoiset bisnesmallit voisivat romuttaa vanhat, mutta se edellyttää riskinottoa, hän kuvailee.

Toisaalta dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa niin, että hyödyt saa vain organisaatio. Loppukäyttäjä ei välttämättä edes huomaa, että toiminta perustuu kerättyyn dataan.

Dataa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin myös ihmisten omahoidon ja elintapojen ohjaamisessa. Parvinen muistuttaa, että erilaiset terveyttä ja elintapoja mittaavat laitteet ja sovellukset eivät auta, jos ne eivät saa meitä muuttamaan käyttäytymistämme.

Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, miten ihmisten käyttäytymiseen voi oikeasti vaikuttaa. Tässä laitteiden ja sovellusten keräämä data voisi olla hyödyksi, hän huomauttaa. Sama pätee lääkkeisiin, vain otettu lääke voi vaikuttaa.

Avointa viestintää asiakastyytyväisyydestä

Paitsi datan parempaa hyödyntämistä, Parvinen peräänkuuluttaa myös avoimempaa viestintää kerätystä tiedosta. Hän ottaa esimerkiksi yksityisen lääkäripalveluyrityksen, joka on päättänyt julkaista asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset avoimesti lääkäreittäin heidän suostumuksellaan.

Potilaat ansaitsevat saada tämän tiedon. Tutkimuksista tiedämme myös, että asiakastyytyväisyys korreloi vahvasti terveyspalvelun kliinisen laadun kanssa.

Toisaalta terveyspalveluja tuottavien yksiköiden olisi tärkeää tarttua erityisesti niihin tapauksiin, joissa asiakas ei ole ollut tyytyväinen. Jos asiakas painaa hymynaama-automaatissa punaista nappia, häneltä tulisi kysyä heti, mikä meni vikaan.

Ne hetket, jolloin jostain syystä tapahtuu epäonnistuminen, ovat meille mahdollisuuksia oppia ja parantaa toimintaamme, Parvinen painottaa.

Avainsanat
,
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää