Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Julkaistu 29.03.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkelä
Työterveyslääkäri Heini Ahveninen puhui työuupumuksesta Labquality Days -tapahtumassa
Työterveyslääkäri Heini Ahveninen puhui työuupumuksesta Labquality Days -tapahtumassa

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole, ihmisestä saattaa tulla yliaktiivinen ja ennen pitkää hän sairastuu työuupumukseen. Jo kahden minuutin tauot päivän aikana riittävät elvyttämään aivoja työpäivän aikana.

Muisti pätkii ja on vaikea saada otetta mistään. Isoja kokonaisuuksia ei pysty hahmottamaan kunnolla ja töiden jälkeen kotona yksinkertaisetkin askareet tuntuvat ylipääsemättömiltä. Kuulostaako tutulta?

Kannattaa olla varuillaan, sillä muistin ja keskittymisen ongelmat voivat kieliä lähestyvästä työuupumuksesta. Terveystalon työterveyslääkäri Heini Ahveninen puhui aiheesta Labquality Days –tapahtumassa Helsingissä 9. helmikuuta.

Aivoissa alkaa tapahtua muutoksia jo paljon ennen kuin ihminen sairastuu työuupumukseen. Muisti- ja keskittymisongelmat voivat johtua yliaktiivisuustilasta, joka on seurausta pitkään jatkuneesta stressistä. Seuraukset ovat samankaltaiset, oli stressi sitten myönteistä eli suorituskykyä kohentavaa tai kielteistä eli pelkästään kuormittavaa.

Kuormituksen taustalla voi olla työ, työnteon tapa, koetut vaatimukset tai henkilöristiriidat.

Ihminen ei itse tunnista yliaktivaatiota, sillä silloin aivojen kyky erottaa ärsykkeiden kokoluokka heikkenee. Siksi Terveystalon työterveyslääkärinä työskentelevä Heini Ahveninen muistuttaa, että mieltä pitää ohjata. Jos tavoittelemme aina vain nopeutta, pikaista päätöksentekoa ja kehitämme taitoa keskittyä lyhytkestoisesti, pohtiminen, suunnittelu, arviointi ja uuden oppiminen jäävät puuttumaan.

Ongelmanratkaisu jää puolitiehen, eikä aiempia kokemuksia pysty hyödyntämään.

Monitahoisten asiakokonaisuuksien keskinäinen vertailu ja yhteensovittaminen reunaehtoineen tai uusien ratkaisujen luominen ovat niin sanottua eksekutiivista toimintaa. Se on kuluttavaa ja kuormittavaa, Ahveninen sanoi.

Hermoverkkojen vuorottelua

Aivoissa on kolme hermoverkkoa, informaatiota, tunne-elämää ja biologisia rytmejä varten omansa, ja optimaalisessa tilassa keskimmäinen verkko ohjaa rytmisesti energiaa kahden muun välillä. Tauon aikana vapaa verkko elpyy.

Etuaivokuoren tavoitteellista toimintaa ohjaavat signaalit keskittävät huomiomme tavoiteltuun asiaan, ja saavat tukea motivaatiotumakkeilta. Tämän yhteispelin ansiosta on mahdollista lähestyä ongelmaa rakentavasti.

Puolentoista, kahden tunnin toimintajaksojen jälkeen lepoverkon ärsykkeet alkavat ilmoittaa tauon tarpeesta. Haukottelemme tai keskittyminen herpaantuu.

Yliaktiviteetin ja työuupumuksen ydinongelma on, että aivot muuttuvat yliaktiivisiksi mutta lamaantuneiksi. Aivojen rytmisyys häviää, lepoverkko asettuu säästöliekille ja mantelitumake potentoi kaikkea informaatiota. Asiat menettävät suuruusluokkansa.

Tässä tilassa rutiinit sujuvat, mutta monimutkaisten asioiden ajattelu ei onnistu. Aivojen energiankulutus on lisääntynyt, mutta tuloksia ei synny ja kiireettömiin asioihin on vaikea tarttua. Työssä vielä onnistutaan, mutta kotona enää ei.

Usko omaan osaamiseen horjuu

Temperamenttityyppi vaikuttaa siihen, mitkä asiat aiheuttavat stressiä. Esimerkiksi uutuutta hakeva ihminen tarvitsee ympärilleen kaaosta ja ärsykkeitä, ja stressaantuu, jos mitään ei tapahdu. Hyväksyntää etsivä puolestaan on onneton, jos työyhteisö ei tarjoa palautetta.

Digiaika asettaa aivoille ennennäkemättömiä haasteita. Jatkuva tietotulva voi johtaa ylivalppauteen ja toistuvat keskeytykset vaikeuttavat yksityiskohtien havaitsemista.

Terävin kärki hahmotettavasta asiasta katoaa. Kun työmuistiin tunkee koko ajan ylimääräisiä tehtäviä, voi olla vaikea lopettaa ongelmakäyttäytymistä. Koko ajan pitäisi olla ärsykkeitä, aktivaatiota ja ongelmia, jotka pitäisi ratkaista. Mutta jos tällainen tilanne kestää pitkään, usko omaan osaamiseen katoaa

Jo lievään ammatillisen identiteetin epäilyyn liittyy työmuistin heikentymistä. Äly ei ole kadonnut, mutta sitä ei saa käyttöön.

Kun aivojen lepoverkko ei tuota nautintoa ohjaavia signaaleita emmekä havaitse iloa tuottavia asioita ympäristössä, pieneenkin uhkaan liittyvät muistikuvat aktivoituvat ja epäilemme osaamistamme.

Työtoverin positiivinen kommentti voi vääntyä aivoissa negatiiviseksi. Syntyy pelko, että toiset huomaavat osaamattomuutemme tai tyhmyytemme.

Normaalisti ihminen pystyy näkemään ärsykkeet hallittavina, ja tällöin hän todennäköisesti selviää, vaikka elämässä tulisi kriisi. Yliaktiivisessa tilassa oleva puolestaan kokee vastoinkäymiset ylivoimaisina ja uupuu niiden alle.

On hyvä muistaa, että todellisuus on sama koko ajan, myös silloin, kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Tällöin etuaivolohkon kyky suodattaa turhia viestejä, kyky fokusoitua, on häiriintynyt, koska palautuminen on jäänyt vajaaksi.

Kolmen päivän sääntö avuksi

Stressihormoni estää uusien aivosolujen muodostumista ja solujen haarautumista sekä ylläpitää valkean aineen kautta solukalvojen herkistymistä. Uusia yhteyksiä ei synny, vaikka niitä tarvittaisiin, jotta voisimme unohtaa osan vanhaa ja tuottaa uusia ajatuksia.

Jos aivot ovat ylikuormittuneet, jatkuva tietokuorma pitää katkaista. Jo kaksi minuuttia luontoa, hiljaisuutta, tekemättömyyttä riittää elvyttämään aivoja työpäivän keskellä.

Ahveninen kehottaa myös noudattamaan biologisten rytmien kolmen päivän sääntöä: jos olet harrastanut kahtena päivänä liikuntaa, kolmantena pitää levätä. Ja jos olet levännyt kaksi päivää, kolmantena pitää harrastaa liikuntaa.

Sama pätee myös seksuaalisuuteen, sillä ihmisellä on luonnollinen ihailun ja ihailluksi tulemisen tarve. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi olla yhdyntä kolmen päivän välein, vaan seksuaalisuutta voi toteuttaa monella tapaa.

Sosiaaliset aktiviteetit ovat aivoille palkinto, jota kannattaa tavoitella. Itseään ei voi lukea terveeksi kirjoista.

Kun tasapainoa ja lepoa hakee ajoissa, ylikuormitusta ei pääse syntymään.

Akuutista stressistä elimistö toipuu kahdessa viikossa. Pitkittyneestä ylikuormituksessa palautuminen voi kestää puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen, Ahveninen sanoo.

Mylab Puhuu Näkökulma | 16.11.2018

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää