Afrikassa on mahdollisuuksia – jos on valmis ottamaan riskin

Julkaistu 15.09.2017
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat iStock
Afrikan alueen talouskasvu on jo ohittanut Aasian kasvun. Lähde: OECD, IMF, Maailman Pankki

Kuka?

Eric Tonui, PhD, Earth Sciences

  • Eric Tonui on kotoisin Keniasta ja työskentelee tällä hetkellä Yhdysvalloissa kansainvälisessä ener­gia-alan yrityksessä. Hän vastaa yrityksen korkea­koulusuhteista ja toimii start up -asiantuntijana.
  • Ollut perustamassa muun muassa kehitysohjel­maa, jonka tavoitteena on parantaa Afrikan HIV- ja AIDS-järjestöjen toiminta- ja johtamiskapasiteettia.
  • Tonui on suorittanut loppututkinnon Nairobin yliopistossa ja väitellyt Australian kansallisyliopis­tossa. Lisäksi hän on suorittanut MBA-tutkinnon UCLA:ssa.

Suuri tautitaakka, nopea talouskasvu ja puutteelliset tietojärjestelmät tekevät Afrikan maista kiinnostavan markkinan terveysteknologiayrityksille. Markkinoille pääsy vaatii kuitenkin ponnisteluja ja edellyttää riskinottokykyä.

Afrikka on väkirikas manner, jonka talous kasvaa nyt kovaa vauhtia. Useiden Afrikan-maiden talouskas­vu on jopa 5-6 prosenttia vuodessa.

Maailman nopeimmin kasvavat taloudet sijaitsevat tällä hetkellä Afrikassa. Myös mantereen poliit­tinen stabiilius on lisääntynyt viime vuosina, toteaa Afrikan tilanteen hyvin tunteva start up -asiantuntija Eric Tonui.

Samaan aikaan Afrikan tauti­taakka on valtava. Arvioiden mu­kaan Afrikan väestö, joka on noin 12 prosenttia maailman väkimää­rästä, kantaa harteillaan peräti 22 prosenttia maailman tautitaa­kasta. Pääosassa ovat erilaiset tar­tuntataudit, mutta myös länsimais­ta tutut kansansairaudet tekevät tuloaan. Tonui ennustaa, että vuo­teen 2030 mennessä Afrikassa tais­tellaan enenevässä määrin muun muassa lihavuuteen liittyviä saira­uksia ja sydäntauteja vastaan.

Suhteita tarvitaan

Afrikan suuret sairastuvuusluvut yhdessä vauhdikkaan talouskas­vun kanssa tekevät mantereesta kiinnostavan kohteen terveystek­nologian alan yrityksille. Koska useimpien maiden terveydenhuol­lon tietojärjestelmäinfrastruktuuri on vielä alkutekijöissään, kysyntää erilaisille ratkaisuille pitäisi riittää.

Matkassa on kuitenkin muutama mutta.

Ensinnäkin julkisen sektorin ra­hoitus on niukkaa ja epätasaista. Toiseksi ilman oikeita suhteita on vaikeaa saada jalkaa ovien väliin.

Afrikka on tässä suhteessa sa­manlainen kuin Kiina. Täytyy olla kontakteja, jotta pääsee oikeiden tahojen puheille. Se on iso haaste, Tonui toteaa.

Toisaalta suhteita voi ryhtyä luomaan monin tavoin. Tonui ke­hottaa aloittamaan suhteiden luo­misen niistä maista ja niistä ihmi­sistä, joihin on jo olemassa jokin yhteys.

Hyvällä onnella asiat voivat lähteä rullaamaan nopeastikin.

Esimerkiksi omista opiskeluka­vereistani monet ovat nyt keskeisissä päättävissä asemissa. Huomaan tä­män aina, kun käyn Keniassa. Ratkai­sevat suhteet voivat siis löytyä yllät­tävän läheltä.

Mikäli valmiita suhteita ei ole, To­nui kannustaa yrityksiä lähtemään mukaan erilaisiin yhteistyöprojek­teihin. Hänen mukaansa esimerkiksi Tekesin bisnestä ja kehitysapua yh­distelevä Business With Impact -oh­jelma kuulostaa erinomaiselta.

Bisneksen ja kansainvälisen avun kytkeminen on loistava toimin­tamalli. Yritys saa verkoston kautta kontakteja ja lisäksi apua rahoituk­seen ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen. Se on mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää. Juuri täl­laiset projektit voivat toimia porttina uusille kontakteille ja uusille mahdol­lisuuksille.

Tarpeita ei mainosteta

Tonui jakaa Afrikan terveysteknolo­giamarkkinat kolmeen sektoriin. Yh­täällä ovat suuret yksityiset sairaalat ja niiden tarpeet, toisaalla julkisen palvelun terveydenhuolto. Kolman­tena osa-alueena ovat kansalliset tietojärjestelmäintegraatiot.

Houkuttelevin markkina löytyy tällä hetkellä suurista yksityisistä sairaaloista. Nämä sairaalat ovat mo­derneja, mutta niiden tietojärjestel­mät ovat vanhentuneita.

Ainoa ongelma on, että nämä sairaalat eivät välttämättä mainosta tarpeitaan. Ne tiedostavat kyllä, että järjestelmäkanta on vanha eikä täytä sairaaloiden tarpeita, mutta ne eivät oikein itse tee asialle mitään. Ne ei­vät yksikertaisesti tiedä, miten on­gelma tulisi ratkaista.

Epätietoisuus johtuu Tonuin mu­kaan siitä, että Afrikassa vallitsee monin paikoin yhden järjestelmätoi­mittajan monopoli. Sairaalat eivät siis yksinkertaisesti tiedä, mitä muita ratkaisuja on tarjolla uusille yrityksille. Se kuitenkin tar­koittaa, että yritysten on itse men­tävä ja tarjottava ratkaisujaan sairaa­loille. Sairaalat eivät tarjouspyyntöjä lähetä. Mutta jos itse osaa mennä paikalle oikeaan aikaan, siitä voi syn­tyä vaikka mitä.

Tonuin mukaan yksityisillä sairaa­loilla riittää maksukykyä. Lisäksi – toi­sin kuin julkisen sektorin puolella – yksityisten sairaaloiden kanssa voi päästä yhteistyöhön myös ilman po­liittisia kontakteja.

Nämä sairaalat myös kommu­nikoivat keskenään. Jos saa jalkansa yhden oven väliin, myös muita ovia voi aueta no­peasti.

Suomalaiset liian mukavia?

Vielä pari vuotta sitten Afrikan it:n kehittymisen es­teenä saattoi pi­tää puutteellisia tietoverkkoja ja vajavaista it-inf­rastruktuuria. Tonuin mukaan tämä ongelma alkaa kuitenkin olla taaksejää­nyttä elämää.

Joka kerta, kun käyn Afri­kassa, hämmäs­tyn sitä, miten nopeasti infra siellä kehittyy. Vielä pari vuotta sitten se oli ongelma, mutta nyt tilanne on aivan toinen, etenkin kehittyneemmissä maissa kuten Keniassa tai Ghanassa. Sanoi­sin, että infrastruktuuri ja tietover­kot eivät enää ole mikään kynnysky­symys.

Toinen hämmästyttävällä vauhdilla kehittyvä osa-alue on mobiiliteknolo­gia. Mobiiliverkot ovat kattavia ja nii­tä on myös edullista käyttää. Niinpä erilaiset mobiiliratkaisut ovat terve­tulleita myös terveydenhuoltoon.

Näkisin tässä hyviä bisnesmah­dollisuuksia. Mobiili on niin sanotusti way to go.

Erityisen hyvä yhdistelmä on To­nuin mukaan mobiiliratkaisu ja sitä tarjoava suomalainen yritys. Nokia nimittäin on Afrikassa edelleen hy­vässä maineessa, sillä se on tehnyt paljon työtä kommunikaatioverkos­tojen kehittämiseksi.

Tätä kautta myös Suomella on hyvä maine, jota kannattaa hyödyn­tää. Ja kyllä suomalaiset ovat muu­tenkin hyvässä huudossa Afrikassa. Teitä pidetään rehellisinä, ammatti­maisina, fiksuina ja mukavina ihmisi­nä.

Toisaalta tämä ylenpalttisen muka­va maine voi olla myös suomalaisten heikkous.

Suomalaiset eivät aina ole tar­peeksi aggressiivisia. Esimerkiksi isot amerikkalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla nimen­omaan siksi, että ne ovat todella aggressiivisia. Ne eivät aina tarjoa parasta mahdollista palvelua, mutta ne tietävät, miten markkinoille men­nään ja miten muut raivataan alta pois. Tässä suomalaisilla yrityksillä on ehkä vielä opeteltavaa.

Riski on otettava

Aggressiivisuuden lisäksi Afrikan markkinoilla tarvitaan riskinottoky­kyä. Tonuin mukaan Afrikan mark­kinoilla toimiminen on vähän kuin pörssisijoittaminen.

Jos olet valmis ottamaan ison riskin, voit tehdä isot voitot. Oikein toimimalla mahdollisuudet ovat val­tavat. Mutta ensin täytyy uskaltaa ottaa se riski.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 2 vuonna 2014

Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 20.09.2017

Terveyden edistämistä vai raittiusseuran puuhastelua?

Sähköisestä oman terveyden seurannasta toivotaan ratkaisua terveydenhuollon resurssipulaan. Ongelmana... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 20.09.2017

Koirat ja mailat ulkoiluttavat sovellusasiantuntijaa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Päivi Elo » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 19.09.2017

Nuoruuden harrastus tempaisi mukaansa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Irina Avonius » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 19.09.2017

Keskinkertaisuus ei riitä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Annika Rökman » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 18.09.2017

Uudet tekniikat vähentävät salapoliisityötä

Tulevaisuudessa automaatit ja robotit hoitavat mikrobinäytteiden viljelyn ja kasvatuksen... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 15.09.2017

Ärhäkän merkin metsästys

Tampereella etsitään aggressiivisen eturauhassyövän tunnusmerkkejä. Niistä toivotaan apua sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 15.09.2017

Afrikassa on mahdollisuuksia – jos on valmis ottamaan riskin

Suuri tautitaakka, nopea talouskasvu ja puutteelliset tietojärjestelmät tekevät Afrikan... » Lue lisää