Uusi terveydenhuoltolaki oli jo tarpeen

Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan viime vuoden toukokuussa. Laissa säädetään muun muassa päivystyksen järjestämisestä ja todetaan, että perusterveydenhuollon on vastattava hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen esitteli uuden lain pääkohtia ja perusteita Helsingissä pidetyillä Labquality-päivillä helmikuussa.

Taustalla väestömuutos

Keistisen mukaan lain uudistusta kaivattiin muun muassa siksi, että asutus – ja siten myös terveyspalvelujen tarve – on 2010-luvulla keskittynyt eri tavoin kuin 1970-luvulla. Lisäksi lasten ja vanhusten osuus väestöstä on eri puolilla Suomea erilainen nyt kuin 40 vuotta sitten.

Uudella lailla haluttiin tarttua myös terveyserojen kasvuun eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi elinajan odotteen ero eri tuloryhmien välillä on kasvanut huimasti. Vielä vuonna 1988 elinajan odotteen ero varakkaiden ja pienituloisten miesten välillä oli keskimäärin 7,4 vuotta. Nyt tuo ero on kasvanut 12,5 vuoteen. Naisilla vastaava ero on venähtänyt 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen.

- Ero varakkaiden ja pienituloiloisten naisten välillä on siis lähes tuplaantunut, Keistinen korosti.

Hoitopaikkaa valitsemaan

Omalta osaltaan lain tarkoitus on varmistaa terveyspalveluiden tasapuolinen saatavuus – myös siinä tapauksessa, että kuntarajoja venytetään hurjimpien ennusteiden mukaisiksi.

Lain mukaan esimerkiksi päivystyksen saavutettavuus saa olla enintään kahden tunnin ajomatkan päässä. Kiireettömissä tilanteissa hoitopaikan saa puolestaan valita itse.

Vielä toistaiseksi valinta rajoittuu oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisälle, mutta vuodesta 2014 alkaen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitopaikan voi valita koko Suomen yksiköistä.

Alueissa on eroja

Aivan kaikkiin ongelmiin uusi lakikaan ei kuitenkaan tuo parannusta. Tosiasia kun on, että Suomessa on yhä alueita, joista on pitkä matka hoidon luokse.

- Jos lähtee Kuusamoon laskettelemaan, kannattaa muistaa, että sieltä on pitkä matka lähimpään keskussairaalaan. Jos rinteessä menee jalka poikki, kestää kolme tuntia, ennen kuin jalka on Oulun keskussairaalassa naulattavana, Keistinen huomautti.

Vertailukohdaksi hän otti pääkaupunkiseudun.

- Jos liikennevalot ovat suopeat, eikä ole ruuhkaa, Meilahdesta saavuttaa puolessa tunnissa yli miljoona suomalaista. Kannattaa siis miettiä, missä harrastaa extreme-urheilua.

Tavoitteena avohoito

Yksi uuden lain selkeä tavoite on ohjata potilaita entistä aktiivisemmin sairaalahoidosta avohoitoon. Lain mukaan hoito on toteutettava avohoidossa aina, kun se on potilasturvallisuus huomioon ottaen mahdollista.

- Oma mielipiteeni on, että kaikki potilaat pitäisi saada sairaalasta avohoitoon 30 päivässä. Tätä ei kuitenkaan lakiin kirjattu, vaikka esimerkiksi Tanskassa se on tehty, Keistinen kertoi.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen