FI | EN | CH

Uusi standardi selkeyttää bakteerien lääkeherkkyyden tulkintaa

Antti Nissinen  

Uusi standardi selkeyttää bakteerien lääkeherkkyyden tulkintaa

Suomessa siirryttiin hiljattain noudattamaan eurooppalaista standardia bakteerien lääkeherkkyysmäärityksissä.

Eurooppalainen EUCAST-standardi korvasi aiemman, vuodesta 1996 käytössä olleen, amerikkalaiseen CLSI:n standardiin perustuneen FiRe-standardin.

Paljon ei kuitenkaan standardin vaihdoksen myötä muuttunut.

- Ei ainakaan hoitavan lääkärin näkökulmasta, totesi uutta ja vanhaa standardia Labquality-päivillä vertaillut dosentti Antti Nissinen KESLABista.

Joko tai

Ehkä suurin muutos entiseen on se, että EUCAST ei tunne lainkaan FiRessä käytössä ollutta I-tulkintaa. FiRessä I-alue toimi eräänlaisena varmuusmarginaalina, ja sitä käytettiin joistakin herkkyydeltään alentuneista bakteerikannoista.

- EUCASTista nämä I-alueet on karsittu pois. Kanta on joko S tai R, eli herkkä tai resistentti. Lääkärin näkökulmasta tämä on hyvä asia, sillä kannanotto on selkeä. Epävarmoja ”ehkä” ja ”voi olla” -tulkintoja ei enää ole, Nissinen totesi.

Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. I-alue nimittäin osaltaan puskuroi herkkyysmääritykseen liittyvää epätarkkuutta ja siitä johtuvaa virhettä. Niinpä, kun herkkyystulkinta saattoi menetelmän epätarkkuudesta johtuen aiemmin vaihdella S:n ja I:n välillä, tapahtuu vaihtelu nyt suoraan S- ja R-tulkintojen välillä.

Todellista resistentimpi?

Toinen merkittävä muutos kohdistuu herkkyysmäärityksen tuloksen tulkintaperusteisiin. FiRe-standardissa SIR-tulkintarajat perustuivat ennen kaikkea lääkkeen kudoksissa saavutettaviin pitoisuuksiin. EUCAST-standardi puolestaan nojaa herkkyystulkinnoissa ensisijaisesti bakteerin luonnolliseen herkkyyteen.

Siinä missä FiRe-standardin mukaan bakteerin herkkyys saattoi alentua kohtalaisen paljon tulkinnan pysyessä silti S:nä eli herkkänä, aiheuttaa EUCAST-standardin mukaan jo kohtalaisen vähäinenkin alenema tulkinnan muuttumisen R:ksi eli resistentiksi.

Tästä standardin piirteestä olla käyttäjien keskuudessa aivan yksimielisiä, mutta Suomessa se ei Nissisen mukaan ole ongelma.

- Meillä on varaa ottaa varman päälle ja tulkita kanta resistentimmäksi kuin mitä se todellisuudessa on.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

 

Takaisin edelliselle sivulle