Tietojärjestelmää voi käyttää myös toiminnan kehittämiseen

Laboratorion tietojärjestelmä ei välttämättä ole pelkkä päivittäisen tiedonsiirron työkalu, vaan sitä voi käyttää myös toiminnan kehittämiseen. Näin tehdään HUSLABissa, missä tietojärjestelmää käytetään aktiivisesti erilaisten raporttien ja vertailujen tekemiseen.

Näiden pohjalta puolestaan tehdään päätelmiä siitä, olisiko toiminnassa parantamisen varaa.

- Tietokannoista kootaan muun muassa vuosi- ja kuukausiaineistoja sekä vuosivertailuja. Lisäksi niiden avulla seurataan kontrolleja, poikkeamia ja ajankäyttöä, kertoi HUSLABin sairaalakemisti Tuula Metso Helsingissä helmikuussa pidetyillä Labquality-päivillä.

Tehdäänkö oikein

Metson mukaan raportteja tehdään, jotta nähdään, tehdäänkö oikeita asioita oikealla tavalla. Niistä selviävät muun muassa mahdolliset viiveet ja laitteiden käyttöasteet.

- Esimerkiksi viiveitä voidaan tutkia laskemalla, paljonko tuloksia on valmiina ennen kello kahtatoista. Tai sitten voidaan tarkastella, paljonko aikaa kuluu pyynnöstä näytteenottoon, näytteenotosta tulokseen ja toisaalta pyynnöstä tulokseen, Metso havainnollisti.

Monen tason parannuksia

Metson mukaan raporteista saatuja tietoja voidaan käyttää sekä henkilöstön että koko toiminnan kehittämiseen.

- Esimerkiksi verinäytteiden osalta seuraamme kuukausittain, montako näytettä kukin näytteenottaja on ottanut päivässä. Näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai vaikka tulospalkkauksessa.

Näytteiden ottamisajankohdista voidaan puolestaan vetää koko toimintaa kehittäviä ja tehostavia johtopäätöksiä.

- Siitä, minkä verran näytteitä otetaan ilta-aikaan, näemme esimerkiksi, kannattaako yöpäivystystä jatkaa.

Viitearvot kohdalleen

Toiminnan tehostamisen lisäksi järjestelmään kerättyjä tietoja käytetään myös tulosten tarkentamiseen, kuten viitearvojen laskentaan.

- Esimerkiksi laskon uudet viitearvot perustuvat nyt 38 000 potilaan seulottuun ja normalisoituun aineistoon. Niistä on tullut hyvää palautetta. Kliinikot ovat kertoneet, että nyt lasketut viitearvot vastaavat sitä, mitä käytännön työssä oli todettu jo aiemmin.

Tulkinta on tärkeää

Metso kuitenkin muistutti myös, että pelkät numerot ja niiden kokoaminen yhteen eivät vielä tee eloa auvoisaksi, vaan raportteja on myös osattava tulkita.

- Massa on valtava, ja siitä saa paljon hienoa dataa, mutta loppujen lopuksi numerot ovat vain välineitä. Jos ei tunne asiaa, niistä saa helposti väärää tietoa.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen