FI | EN

Tiedon siirto on sudenkuoppa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä

Juha Tuominen  

Tiedon siirto on sudenkuoppa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastuunjako pitäisi määritellä selvästi, jotta potilaista ei tule väliinputoajia.

Kun työterveyshuollon asiakas sairastuu kakkostyypin diabetekseen, yhden tahon pitäisi heti ottaa päävastuu hoidosta. Nyt valmiita toimintamalleja ei ole, eivätkä potilaan tiedot liiku riittävän liukkaasti työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä.

– Meillä ei ole foorumeita eikä sähköistä tiedonsiirtoa. Kanta ei näissä tilanteissa auta, toteaa johtava ylilääkäri Juha Tuominen Terveystalosta.

Jos potilaalle puhkeaa lisäksi liitännäissairauksia, hoito hajaantuu vielä kolmannelle taholle eli erikoissairaanhoitoon.

– Potilaalla on harvoin käsitystä kokonaisvastuusta, saati itseään koskevasta hoitosuunnitelmasta, Tuominen sanoo.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa liikunta, ruokavalio ja painon pudottaminen ovat keskeisiä keinoja. Siksi potilaan ohjauksella ja tuella on iso merkitys hoidon onnistumisen kannalta.

Potilaan elämänlaadun lisäksi pelissä ovat isot rahat. Diabetespotilaita on yli puoli miljoonaa ja hoitokustannukset vastaavat noin 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaispotista.

Laatu tarkkailuun

Kaiken kaikkiaan tieto liikkuu liian kankeasti yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Juha Tuominen toivoo kansallista väylää, jonka kautta kulkisivat kaikki sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet.

– Nyt joudumme rakentamaan oman integraation jokaiselle toimijalle, Hyksiin, Taysiin ja niin edelleen. On katastrofi, jos tästä ei ole huolehdittu, Tuominen sanoo.

Hän huomauttaa, että lähetteiden pitäisi kulkea sähköisiä reittejä myös horisontaalisesti eikä pelkästään alhaalta ylöspäin. Nyt työterveyshuolto ei pysty tekemään lähetettä perusterveydenhuoltoon, jos potilas tarvitsee hoitoa, joka ei kuulu työterveyshuollon piiriin.

Sähköistä tiedonsiirtoa tarvitaan myös, jos halutaan mitata hoidon laatua.

– Olemme toivoneet vuosia, että julkinen puoli toisi yhtenäiset laatumittarit. Seuraamme itse lääketieteellistä, toiminnallista ja kokemuksellista laatua ja kannustamme kaikkia muitakin mittaamiseen.

Hoidon vaikuttavuuden arvioimiseen tarvittavia tietoja voisi Tuomisen mielestä poimia Kanta-arkistosta, jos se olisi teknisesti mahdollista.

– En tiedä, pystyykö OmaKanta puskemaan tietoa takaisin. Potilaan kannalta nämä tiedot olisivat oleellisia.

Laatua on tarkkailtava myös siksi, että voidaan tunnistaa vaikuttava hoito ja sen avulla vähentää kustannuksia. Tehostaminen ja säästöt ovat sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

– Kukaan ei saisi välinpitämättömyyttään kaataa lisää kuluja toiselle yksikölle, vaan toisten tuottavuutta pitäisi aina pystyä tukemaan.

Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.

Teksti ja kuva: Sanna Sevänen

 

Takaisin edelliselle sivulle