FI | EN

Sote pakottaa in-house ict-yritykset luomaan nahkansa

Jukka Markkanen  

Sote pakottaa in-house ict-yritykset
luomaan nahkansa

Sote-alan tietotekniikkapalveluita tarjoavan Istekin toimitusjohtaja Jukka Markkanen uskoo, että työt on taattu ainakin viideksi vuodeksi. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun sotea varten rakennettavat tietojärjestelmät ovat valmiita.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tietojärjestelmien kirjo on laaja. Pelkästään yhden maakunnan sisällä voi olla käytössä kymmeniä järjestelmiä, jos mukaan lasketaan hallinto, sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Kun uuteen soteen siirrytään, tietojärjestelmien pitäisi olla yhtenäiset. Muuten tieto ei liiku maakunnan sisällä ja palveluiden ohjaaminen ja johtaminen on mahdotonta.

Istekin toimitusjohtaja Jukka Markkanen pitää yhtenäistämistä nykyisten in-house ict-yhtiöiden työsarkana. Istekki on Suomen suurin kunnallinen ict-yhtiö, joka tuottaa kuntien ja maakuntien tarvitsemia ict-palveluita sekä terveyden ja hyvinvoinnin teknologiapalveluita.

– Nykyisiä palvelujärjestelmiä ei kukaan muu ota haltuun. Yhtenäistäminen ja terveempien ratkaisujen tuottaminen on in-house-yritysten toiminnan ydin, Markkanen toteaa.

Hän arvioi, että nykyisiä järjestelmiä käytetään vielä ainakin reilut viisi vuotta. UNA-hanke uudistaa valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveypalvelujen tietojärjestelmien ekosysteemiä, mutta sen Markkanen uskoo olevan valmis aikaisintaan vuonna 2023.

– Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskukselta keskitettyjen ratkaisujen käyttöönotto vei seitsemän vuotta, Markkanen huomauttaa.

UNA:n laajuudesta kukaan ei vielä tiedä. Kysymyksiä herättää muun muassa se, saavatko maakunnat itse päättää esimerkiksi potilastietojärjestelmistään vai määritelläänkö ne keskitetysti.

– On mahdollista myös, että nykyisistä järjestelmistä tehdään UNA-määritysten mukaisia.

Maakunnat haluavat päätösvaltaa

Maakuntia ohjaamaan perustetaan aluehallinto- ja sote-uudistuksessa valtakunnallinen ict-palvelukeskus ja sen lisäksi erillinen sote-ict-kehitysyhtiö.

Maakuntien on pakko ottaa käyttöön ict-palvelukeskuksen tuottamia palveluita. Tällaisia ovat todennäköisesti ainakin toimialasta riippumattomat järjestelmät ja sähköiset palvelut, kuten talous- ja henkilöstöhallinto sekä sähköisen asioinnin ratkaisut.

– Ict-palvelukeskus ei itse tarjoa maakunnille perus-ict-palveluita, vaan niiden järjestämiseksi kilpailutettuja puitejärjestelyitä. Iso kysymys on, olemmeko mukana puitejärjestelyissä soten jälkeen, Markkanen sanoo.

Sen sijaan sote-ict-palvelukeskus tuottaa palveluita, joilla on laajat käyttömahdollisuudet ja jotka edellyttävät maakuntien yhteisiä investointeja. Lisäksi palveluiden pitää ratkaista uusia tai merkittävästi muuttuvia tarpeita.

– Meillä voi olla vielä toimintamahdollisuuksia. Iso kuva muodostuu pienistä palasista ja töitä tehdään laajassa kumppaniverkostossa. Meidän vahvuutemme on potilasjärjestelmissä.

In-house-yritysten toimintamahdollisuudet kasvavat aina sen mukaan, miten paljon päätäntävaltaa maakunnille jää. Aiemmin keskitettyihin ratkaisuihin ei ole ollut suurta halua, eikä sote-uudistus välttämättä muuta tilannetta merkittävästi.

– Maakunnat haluavat päättää asioista itse, ja tahtovat jopa omia konesaleja lähelleen, vaikka nykyiset pilvipalvelut ovat aivan yhtä turvallisia, Markkanen sanoo.

Jukka Markkanen puhui in-house yritysten tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 24. toukokuuta.

Teksti ja kuva: Sanna Sevänen

 

 

Takaisin edelliselle sivulle