FI | EN

Lääkärin ja potilaan välinen kielimuuri voi kohta ylittyä tekoälyn avulla

Markus Leskinen

Markus Leskinen

 

 

Lääkärin ja potilaan välinen kielimuuri
voi kohta ylittyä tekoälyn avulla

Terveydenhuollossa mietitään jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää keinoälyä.

Päivystykseen tulee potilas, jota pitäisi auttaa välittömästi. Hän ei kuitenkaan puhu lääkärin kanssa mitään yhteistä kieltä, eikä tulkkia voida tai ehditä hälyttää.

Tilanne on tuttu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa. Siksi HUS:in kehittämisyksikössä ryhdyttiin pohtimaan, voisiko keinoälyä hyödyntävä puheentunnistus tulla avuksi.

– Kone on jo aika hyvä tunnistamaan puhetta ja kieliä, kertoo HUS:in yhteistyökumppanina toimivan Qvik Oy:n toimitusjohtaja Lari Tuominen.

Puheentunnistuksen pilotti käynnistettiin kesän korvilla ja ensimmäisiä tuloksia pitäisi syntyä muutamassa kuukaudessa.

Kuvantunnistus puolestaan voisi auttaa ihosyövän tunnistamisessa tai haavojen hoidossa.

– On mahdollista, että kone oppisi tunnistamaan, onko haavassa tulehdus. Kun sille annetaan lisäksi tieto, miten kauan haavan syntymisestä on, se osaisi kertoa myös, pitääkö mennä lääkäriin vai riittääkö kotihoito, Tuominen sanoo.

HUS:in kehittämisjohtaja Visa Honkanen ennustaa, että tekoälyn avulla erikoistason sairaanhoitoa voidaan viedä kotiin asti.

– Olemme miettineet esimerkiksi, voisiko riskiraskauksen lopussa KTG:tä eli sikiön sydänäänikäyrää mitata niin, että äiti onkin kotona. Lääkäri voisi seurata käyrää sairaalassa ja päättää, milloin äidin on syytä tulla sairaalaan, Honkanen sanoo.

Apuna pikkukeskosten hoidossa

Pari vuotta sitten HUS:issa käynnistyi pilotti, jossa keinoälyä opetettiin tunnistamaan keskosten verenmyrkytyksiä. Pienistä, alle 1,5 kilon painoisista keskosista joka kymmenes sairastuu sepsikseen. Vaikka antibioottihoidot ovat nykyään tehokkaita, vauvoja menehtyy edelleen verenmyrkytykseen.

– Pikkukeskosista mitataan jatkuvasti useita eri arvoja, joiden kehitystä seuraamalla kokenut lääkäri näkee, milloin on merkkejä sepsiksestä. Oireet ovat epäspesifejä ja ne alkavat hiipimällä, kertoo neonatologi Markus Leskinen Hyksistä.

IBM:n Watson-keinoälylle annettiin historiatiedot 334 pikkukeskosesta, jotka sairastuivat sepsikseen vuosina 1999–2013. Tuloksena oli, että kone pystyi ennustamaan verenmyrkytyksen 24 tuntia aiemmin kuin hoitohenkilökunnan epäilykset heräävät.

– Sepsiksen hoidossa on tärkeää aloittaa antibioottihoito riittävän ajoissa. Tekoäly voisi auttaa esimerkiksi sen päättämisessä, pitääkö antibiootti aloittaa heti vai voiko jäädä odottamaan veriviljelyn tuloksia, Leskinen sanoo.

Toistaiseksi tekoälyä ei käytetä apuna hoidossa. Reaaliaikaiseen analytiikan ongelmana on esimerkiksi se, miten yhdistetään monitoridata, potilastietojärjestelmän tiedot ja laboratoriotietojärjestelmän tiedot.

– Reaaliaikainen tieto voisi olla kliinikoiden käytössä ja apuna päätöksenteossa silloin, jos epäilys sepsiksestä herää. Jos pystyisimme esimerkiksi vähentämään antibioottihoitoja, tarvittaessa antibiootit vaikuttaisivat paremmin, koska resistenssitilanne olisi parempi, Leskinen uskoo.

Tekoälystä puhuttiin Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 24. toukokuuta.

Teksti ja kuva: Sanna Sevänen

 

Takaisin edelliselle sivulle