Dosentti Ilkka Kunnamo

Keskeiset hoitotiedot halutaan yhdelle näytölle

Vaikka sairaanhoidon tiedonkulku kehittyy ja tietojärjestelmät paranevat jatkuvasti, on potilasturvallisuudessa edelleen parantamisen varaa. Ruotsissa hiljattain tarkistetun väitöksen On Decision Support in Participatory Medicine supporting Health Care Empowerment mukaan informaatiokatkokset ja kommunikaation puute aiheuttavat edelleen useita potilasvahinkoja, joista pahimmat johtavat potilaan kuolemaan.

Väitöksessä jopa esitetään, että samaan aikaan, kun teknologia ja informaatiojärjestelmät ovat kehittyneet, potilasvahingot ovat itse asiassa lisääntyneet. Väitöksen mukaan tämä johtuu yhtäältä siitä, että diagnoositekniikat ovat kehittyneet yhtä aikaa väestön demografisen muutoksen kanssa. Tämä on johtanut siihen, että sekä potilaita että heistä tuotettua dataa on valtavasti. Toisaalta informaation käsittely ja työnkulku eivät yksinkertaisesti kohtaa arjen käytännöissä.

Ratkaisuksi ongelmaan väitös esittää uudenlaista VIA-työkalua (Visual Incidence Anamneses), joka on ennen muuta aiemmin kirjattujen potilastietojen visualisointiväline. Sen avulla potilaan lääketieteellinen historia saadaan aikajanalla esiin nopeasti ja havainnollisesti.

Myös Suomessa potilaan hoitohistoria halutaan vastedes yhteen näkymään.

- Suomalaisten potilaskertomusohjelmistojen tuottajat pyrkivät nyt siihen, että keskeiset hoitotiedot kerätään yhdelle näytölle, joskin ilman visuaalista esitysmuotoa, kertoo dosentti ja yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo.

Kunnamo on itse ollut mukaan kehittämässä päätöksentukea Duodecimin hankkeessa. Päätöksentuen ideana on tuottaa potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. Se muun muassa tarkistaa automaattisesti lääkkeiden indikaatiot, vasta-aiheet, annostuksen, yhteisvaikutukset sekä allergiat, ja varoittaa näistä tarvittaessa. Lisäksi se muistuttaa toimenpiteiden turvallisesta esivalmistelusta ja hälyttää poikkeavista tutkimustuloksista sekä ohjeistaa jatkotoimenpiteitä.

- Päätöksentuki voi nostaa hoitotiedoista esiin ne seikat, jotka voivat selittää potilaan nykyongelmaa, tai jotka ovat jääneet vaille asianmukaista seurantaa, Kunnamo kiteyttää.

Mitä sitten tulee informaation ja työnkulun kohtaamiseen, siihenkin ollaan puuttumassa.

- Tätä yhteistoiminnallisuutta pyritään Suomessa lisäämään yhtenäisillä, THL:n koordinoimilla rakennemäärittelyillä sekä Kelan ylläpitämällä, vuonna 2014 toimintansa aloittavalla KanTa-arkistolla, Kunnamo valottaa.

KanTa-arkistoon on tarkoitus tallentaa kaikki potilasasiakirjat, minkä lisäksi siellä ylläpidetään muun muassa potilaan lääkityslistaa, diagnoosilistaa ja laboratoriotuloksia.

Teksti: Hanna Hyvärinen