FI | EN | CH

Käsihygieniaa ei voi korostaa liikaa

Hanna Kröger

Hygieniahoitaja Hanna Kröger kertoi Islabin koulutuspäivillä oikeanlaisista varotoimista eristyspotilaan näytteenotossa. Krögerin mukaan jopa käsihuuhteen levittäminen on tekniikkalaji.

 

Ota kantaa!

Riittääkä käsihuuhteen käyttö?

Kyllä
  100%
0%  
Ei

 

Käsihygieniaa ei voi korostaa liikaa

Oikeanlainen käsihygieniasta huolehtiminen on laboratorioissa arkipäivää, mutta silti sitä ei voi liikaa korostaa – etenkään silloin, kun kyse on eristyspotilaan näytteenotosta.

- Käsihygienia on itse asiassa se kaikista vaikein ja ratkaisevin hygienian osa-alue. Useimmiten hygieenisyys kaatuukin juuri käsihygieniaan, kertoi näytteenoton varotoimista Islabin koulutuspäivässä puhunut hygieniahoitaja Hanna Kröger.

Huuhdetta käsiin joka välissä

Kröger muistutti, että esimerkiksi käsihuuhdetta tulee käyttää aina ennen jokaista potilaskontaktia ja jokaisen potilaskontaktin jälkeen. Lisäksi huuhdetta pitää käyttää jokaisen työvaiheen välillä. Vain siten voidaan katkaista kaikki kontaminaatioreitit.

Kröger myös korosti, että esimerkiksi suojakäsineiden käyttö ei korvaa huuhteen käyttöä. Päinvastoin.

- Huuhdetta täytyy laittaa myös aina ennen käsineiden laittoa ja niiden riisumisen jälkeen. Käsineet voivat rikkoutua, ja saastuminen voi tapahtua käsineiden pinnasta niitä riisuttaessa, Kröger totesi.

Ja kun huuhdetta sitten käytetään, sitä ei Krögerin mukaan suinkaan sipaista mihin ja miten sattuu.

- Huuhteen levittäminen on oikeasti tekninen laji. Sitä on levitettävä huolellisesti etenkin käsien uurteisiin ja sormenpäihin. Myös ranteet käsitellään, Kröger totesi.

Pitkä hiha kontaminoituu

Kröger myös muistutti, että hyvään käsihygieniaan kuuluvat ehdottomasti lyhyet tai korkeintaan puolipitkät hihat.

- Pitkä hiha tulee lähelle esimerkiksi suojakäsineen reunaa, ja hiha myös helposti koskettaa potilasta. Siksi näytteenotossa ei pitäisi käyttää esimerkiksi pitkähihaista vilutakkia. Sitähän ei välttämättä edes pestä ainakaan päivittäin tai edes viikoittain. Kröger totesi.

Puhtaasta likaiseen

Käsihygienian lisäksi on Krögerin mukaan tärkeää huolehtia oikeasta työjärjestyksestä. Näytteenotto pitäisi aina aloittaa niin sanotusti puhtaimmasta huoneesta.

- ”Likaisimmat potilaat” jätetään viimeisiksi. Heitä ovat yleensä mahatautia sairastavat potilaat, ja heidät kannattaa huomioida etenkin näin talvikaudella, Kröger totesi.

Aseptinen omatunto

Käsihygienian ja työjärjestyksen lisäksi Körger muistutti oikeanlaisesta suojainten käytöstä ja siitä, että erilaiset taudit edellyttävät eriasteista suojausta. Siinä missä vatsatauti- ja MRSA-potilaan kanssa riittää kosketuseristys, esimerkiksi influenssa ja hinkuyskä edellyttävät myös pisaraeristystä. Ilmaeristystä puolestaan tarvitaan muun muassa tuberkuloosi-, vesirokko- ja vyöruusupotilaan kanssa toimittaessa.

Krögerin mukaan kyseiset varotoimet eivät aina ole kaikille itsestään selviä.

- Jokaisella on oma aseptinen omatunto, joka vaikuttaa siihen, miten tarkasti itse kukin hygieniasta huolehtii. Tämä voi aiheuttaa joskus ristiriitatilanteita, Kröger totesi.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

 

Takaisin edelliselle sivulle