Laboratorion tietojärjestelmä ei välttämättä ole pelkkä päivittäisen tiedonsiirron työkalu, vaan sitä voi käyttää myös toiminnan kehittämiseen. Näin tehdään HUSLABissa, missä tietojärjestelmää käytetään aktiivisesti erilaisten raporttien ja vertailujen tekemiseen.

Erilaiset proteesit ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Nyt on päästy jo siihen pisteeseen, että polviproteesien liikerata on saatu jäljittelemään polven luonnollista liikerataa.

Huippu-urheilu, jos mikä, on tiedettä. Urheilu- ja liikuntalääketieteen tehtävänä on muun muassa huolehtia urheilijoiden ammatillisesta terveydenhuollosta sekä vammojen jälkeisestä kuntoutuksesta ja niiden ehkäisystä.

Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) sai vuoden alussa uuden Silmäkeskuksen. Tays Silmäkeskus yhdistää silmäsairauksien hoidon ja diagnostiikan yhden katon alle.

Suomessa siirryttiin hiljattain noudattamaan eurooppalaista standardia bakteerien lääkeherkkyysmäärityksissä.

Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan viime vuoden toukokuussa. Laissa säädetään muun muassa päivystyksen järjestämisestä ja todetaan, että perusterveydenhuollon on vastattava hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta

Mieli sekä mielen ja ruumin kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat muodikkaita teemoja. Monelle meistä arkinen todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta kuin zeniläistä mielenrauhaa ja -hallintaa.

Ylenpalttinen antibioottien käyttö on tunnetusti johtanut siihen, että lääkkeille resistenteistä bakteereista on tullut iso ja vakava terveysongelma

Vaikka sairaanhoidon tiedonkulku kehittyy ja tietojärjestelmät paranevat jatkuvasti, on potilasturvallisuudessa edelleen parantamisen varaa. Ruotsissa hiljattain tarkistetun väitöksen mukaan informaatiokatkokset ja kommunikaation puute aiheuttavat edelleen useita potilasvahinkoja, joista pahimmat johtavat potilaan kuolemaan.

OECD:n jäsenmaissaan tekemän tutkimuksen mukaan Suomen terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 9,2 prosenttia vuonna 2009, kun OECD-maiden keskiarvo oli 9,6 prosenttia.

Geeni- eli nukleiinihappotutkimus on soluttautumassa laboratorion eri osa-alueille, todettiin sairaalakemistien koulutuspäivillä Järvenpäässä.

Mielikuva työnantajasta on tärkeä peruste, kun nuoret osaajat valitsevat työpaikkojaan, kiteyttää henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista.

Asiantuntijoiden johtamisessa tärkeintä on antaa heille vapautta ja vastuuta järjestelmän rajoissa, luonnehtii tulosryhmän johtaja Hanna Mäkäräinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Jotta terveydenhuollon kustannusten kasvua voidaan hillitä, tarvitaan lisää tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, toteaa keskussairaalan johtaja Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.

Käyttäjän tulee olla keskiössä, kun kehitetään sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Heitä tulisi kuunnella, jotta järjestelmän käyttö olisi sujuvaa ja siten myös potilasturvallista.

2000-luvulla kehitetty mikrosirututkimus on tarkentanut merkittävästi allergian diagnostiikkaa, kertoo dosentti, sairaalakemisti Soili Mäkinen-Kiljunen HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta.

Laadukas vierianalytiikka edellyttää jatkuvaa laboratorion tukea ja ohjausta, korostaa vieritutkimusasiantuntija Liisa Lehto Oulun yliopistollisen sairaalan laboratoriosta.

Palvelupäällikkö Katri Seppänen HUSLABista ennustaa, että tulevaisuudessa kuka tahansa voi kutsua näytteenottajan kotiinsa.

Kun näyte saapuu laboratorioon, järjestelmä tunnistaa sen heti ja voi seurata näytteen kulkua laboratoriossa reaaliaikaisesti.

Terveydenhuollossa tarvitaan toimivia, hyvin testattuja tietojärjestelmiä, totesi Mylabin markkinointipäällikkö Jukka Kalliosaari Laboratoriolääketiede-tapahtumassa.

Potilaan koko geeniperimän lukeminen tulee vähitellen osaksi arkipäivän lääketiedettä, uskoo molekyyligenetiikan professori Juha Kere.

Päätöksentukipalvelu ohjaa lääkäriä tekemään oikeita hoitopäätöksiä. Tulevaisuudessa se voi helpottaa työtä myös laboratoriossa.

Tietotekniikka on tärkein tapa lisätä terveydenhuollon tuottavuutta, uskoo vanhempi tutkija Pyry Lautsuo Aalto-yliopistosta.

Medi-IT:n toimitusjohtaja Timo Koivu totesi, että terveydenhuollon tietotekniikkaa on kehitetty Suomessa organisaatiokeskeisesti ja hallinnon tarpeista.

Kun potilas tulee lääkärin vastaanotolle, hän on yhä useammin selvittänyt oireitaan ja mahdollista diagnoosiaan etukäteen netistä.

Useimmat lääkkeet auttavat vain noin puolta niitä käyttävistä potilaista. Lääketieteessä onkin suuri tarve sen selvittämiselle, keille lääkkeistä on hyötyä ja keille vain haittaa.

Julkista terveydenhuoltoa ja peruspalveluja tuetaan vain juhlapuheissa - todellisuudessa kehitys kulkee minne sattuu, arvostelee HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén.