Asiantuntijoiden on taivuttava uudenlaiseen ravitsemuskeskusteluun

Julkaistu 12.04.2016

Asiantuntijoiden on taivuttava
uudenlaiseen ravitsemuskeskusteluun

Ruoka ja ravitsemus ovat nyt kuumia aiheita, joista keskustellaan aika ajoin hyvinkin kiihkeästi. Sekä perinteinen että sosiaalinen media panevat pökköä pesään tarjoamalla alustoja, joilla erimieliset osapuolet ottavat yhteen milloin hiilihydraateista, milloin rasvoista.

Usein asetelma on se, että vastakkain ovat virallista näkemystä edustava virallinen asiantuntija ja vastakkaista näkemystä edustava kokemusasiantuntija. Edellinen on useimmiten tutkija tai THL:n edustaja, joka puhuu tilastoista, väestötason tutkimuksista ja kansansairauksien torjumisesta. Jälkimmäinen on sosiaalisessa mediassa näkemyksillään suosiota saavuttanut julkkis, ”tavis” tai vaihtoehtonäkemyksen kannalle taipunut terveydenhuollon ammattilainen, joka puhuu henkilökohtaisen kokemuksen tuomalla varmuudella ja näyttäytyy status quon kaivattuna haastajana.

Asetelma on omiaan herättämään yleisön kiinnostuksen, mutta sitä vaivaa false balance, eli valetasapaino. Se, mikä viihdearvossa voitetaan, hävitään siinä, että loppujen lopuksi kenenkään tieto ei lisäänny, vaan osapuolet ja niiden kannattajat kaivautuvat vain entistä syvemmälle omiin poteroihinsa huutelemaan. Tutkijat turhautuvat, kun heidän edustamansa perinteinen asiantuntemus jää toistuvasti alakynteen.

Maailma on muuttunut

Elintarviketieteiden maisteri ja terveysviestinnän konsultti Janne Huovilan mukaan ongelmana on yhtäältä asiantuntijuuden tunnistaminen ja toisaalta se, että maailma on muuttunut ja niin on myös asiantuntijoiden rooli.

– Suomessa on ollut perinteisesti vahva valistuksen kulttuuri. Asiantuntijat ovat tottuneet puhumaan väestötasolla ja muutaman kroonisen kansansairauden näkökulmasta. Samaan aikaan maallikot etsivät yhä enemmän henkilökohtaista hyvinvointia ja kokemuksellista näkökulmaa. Lisäksi ravitsemuskysymykset ovat monimuotoistuneet. Yksi kansallinen auktoriteetti ei enää riitä asiantuntijaksi koko kentälle.

Huovilan mukaan onkin ihan hyvä, että perinteistä asiantuntijuutta haastetaan ja erilaisia näkökulmia huomioidaan.

– Mutta jos vastakkain raahataan ihan ketä sattuu, sitä on syytä kritisoida. Asiantuntijuuden tunnistaminen mediassa osana monimutkaistuvia ravitsemuskysymyksiä on yhä vaikeampaa ja yhä tärkeämpää.

Yksilöllisyyttä ei voi ohittaa

Useimmiten kritiikki on kohdistettu median toimintatapoihin ja toimittajiin. Huovila on kuitenkin tuoreessa väitöstutkimuksessaan tarkastellut sitä, mikä on asiantuntijoiden rooli keskustelun vinoutumisessa ja miten tilannetta voitaisiin korjata. Väitöskirjaansa varten hän tutki ravitsemusymmärryksen yksilöllistymistä 2000-luvun mediateksteissä. Lähdeaineistona ovat olleet Helsingin Sanomat, Suomen Lääkärilehti ja ravitsemusblogit.

Huovilan teesi kuuluu, että todelliset asiantuntijat voivat vielä saada äänensä kuuluviin, mutta se edellyttää muuttuneen viestintäympäristön ja sen pelisääntöjen tunnistamista ja hyväksymistä.

– Sosiaalisen median aikakaudella erilaiset ajatukset ja omakohtaiset kokemukset leviävät nopeasti ja vahvistavat kansalaisten omia ajatuksia. Tämä kyseenalaistaa ravitsemustutkijoiden auktoriteettia. Keskustelu on väistämättä entistä neuvottelevampaa ja tutkijatkin joutuvat pohtimaan, kenelle ja miten puhuvat.
Yksilö, kokemuksellisuus ja henkilökohtaisuus ovat toki perinteisille asiantuntijoille hankalia näkökulmia, sillä koko ajattelutapa on ensi näkemältä epätieteellinen. Silti se on Huovilan mukaan huomioitava, jos halutaan päästä keskustelussa eteenpäin.

Huovila kehottaa hakemaan retorista voimaa tilastotiedon sijaan vaikkapa kliinisestä asiakaskokemuksesta. Sen kautta välittyy kuva ihmisten kohtaamisesta ja yksilöllisyyden huomioimisesta. Ja sitä keskustelun yleisö tänä päivänä kaipaa.
 

Teksti: Hanna Hyvärinen

Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 20.09.2017

Terveyden edistämistä vai raittiusseuran puuhastelua?

Sähköisestä oman terveyden seurannasta toivotaan ratkaisua terveydenhuollon resurssipulaan. Ongelmana... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 18.09.2017

Uudet tekniikat vähentävät salapoliisityötä

Tulevaisuudessa automaatit ja robotit hoitavat mikrobinäyttei¬den viljelyn ja kasvatuksen... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 15.09.2017

Ärhäkän merkin metsästys

Tampereella etsitään aggressiivisen eturauhassyövän tunnusmerkkejä. Niistä toivotaan apua sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 15.09.2017

Afrikassa on mahdollisuuksia – jos on valmis ottamaan riskin

Suuri tautitaakka, nopea talouskasvu ja puutteelliset tietojärjestelmät tekevät Afrikan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 14.09.2017

Jäitä hattuun leikkausjonossa

Patologin ja radiologin yhteistyö voisi parantaa diagnosointia ja estää... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 14.09.2017

Onko tässä laboratorion tulevaisuus?

Villeimmissä visioissa perinteisiä laboratorioita ei tarvita enää lainkaan, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 13.09.2017

ROBOTTI ei korvaa IHMISTÄ

Ratkaiseeko älyteknologia vanhustenhoidon ongelmat? Tätä on odotettu, mutta tulokset... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma Tiedonvälitys | 13.09.2017

Integraatiot voivat tuottaa jalostettua tietoa terveydestä

Tiedon integroinnilla on tulevaisuu¬den terveydenhuollossa ja hyvin¬vointipalveluissa yhä isompi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 13.09.2017

Tavoitteena tehokkaampi hoito

Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:ssä tehdään kansainvälistä huippututkimusta. Tulokset pyritään... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 12.09.2017

Yhä useampi syöpä talttuu

Suomessa tehdään kansainvälisestikin merkittävää syövänhoidon tutkimusta. Juuri nyt tutkijoiden... » Lue lisää
Näkökulma | 16.06.2017

Sote pakottaa in-house ict-yritykset luomaan nahkansa

Sote-alan tietotekniikkapalveluita tarjoavan Istekin toimitusjohtaja Jukka Markkanen uskoo, että... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2017

Tiedon siirto on sudenkuoppa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastuunjako pitäisi määritellä selvästi, jotta potilaista... » Lue lisää
Näkökulma | 12.06.2017

Lääkärin ja potilaan välinen kielimuuri voi kohta ylittyä tekoälyn avulla

Terveydenhuollossa mietitään jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää keinoälyä. » Lue lisää